Kol­min­ker­tai­nen drif­tin­gin Suo­men mes­ta­ri Lau­ri Hei­no­nen läh­ti tii­mei­nen kier­tä­mään Eu­roo­pan ko­vin­ta drif­ting-sar­jaa. GTi-Ma­ga­zi­ne oli mat­kas­sa vah­vas­ti mu­ka­na, ja Hei­no­nen ker­toi koko kau­den ajan seik­kai­luis­taan ak­tii­vi­ses­ti leh­den si­vuil­la. Nyt tämä jut­tu­sar­ja jul­kais­taan myös GTi:n net­ti­si­vuil­la kai­ken kan­san näh­tä­vil­le! Täl­lä ker­taa ker­ra­taan Drift Mas­ter­sin kau­den vii­meis­tä edel­lis­tä, eli eep­pi­sis­sä mai­se­mis­sa Sak­san Fer­ro­po­lik­ses­sa ajet­tua kau­den vii­det­tä osa­kil­pai­lua. An­ne­taan pu­heen­vuo­ro tut­tuun ta­paan suo­raan Lau­ril­le!

Ar­tik­ke­li jul­kais­tu en­sim­mäi­sen ker­ran GTi-Ma­ga­zi­nen nu­me­ros­sa 08 / 2022 · Ku­vat:

Vla­di­mir Lja­dov

@wheels­by­wov­ka

· Teks­ti: Mat­ti Tir­ro­nen @ku­vaa­ma­sa & Lau­ri Hei­no­nen @lau­ri­hei­no­nen18

Tä­män­ker­tai­nen drif­ting-seik­kai­lum­me Eu­roo­pas­sa suun­tau­tui Sak­saan, hie­man Ber­lii­nin ete­lä­puo­lel­le Grä­fen­hai­nic­hen-ni­mi­seen kau­pun­kiin, jos­sa si­jait­see ai­nut­laa­tui­nen ta­pah­tu­ma-alue ni­mel­tä Fer­ro­po­lis, "the city of iron". Nimi juon­taa juu­ren­sa alu­een mai­se­maa hal­lit­se­vis­ta 1950-lu­vun val­ta­vis­ta avo­lou­hos-kai­vin­ko­neis­ta joi­ta on siel­lä yh­teen­sä vii­si kap­pa­let­ta ison as­falt­ti­ken­tän ym­pä­ril­le muo­dos­tel­maan ase­tel­tu­na. Täl­le as­falt­ti­ken­täl­le si­joit­tuu Drift Mas­ters Eu­ro­pe­an Cham­pi­ons­hip Round 5, eli toi­sek­si vii­mei­nen EM-kil­pai­lum­me täl­lä kau­del­la.

MUR­HEET EN­SIN

En­nen kuin pää­sem­me mat­kaan, on hyvä taas pu­do­ta maan pin­nal­le ja pa­la­ta ama­töö­ri­moot­to­riur­hei­lun va­li­tet­ta­vas­ti eh­kä ylei­sim­pään ai­hee­seen: tek­niik­ka­mur­hei­siin. Uu­si moot­to­rim­me oli sel­vin­nyt de­byyt­ti­ki­sas­taan Rii­as­sa lois­ta­vas­ti, mut­ta ol­les­sam­me ki­so­jen vä­lis­sä "ko­ti­ra­dal­la" Pe­sä­mä­es­sä tree­nai­le­mas­sa Pel­to­lan Tee­mun kans­sa, päät­ti tek­niik­ka lyö­dä ka­pu­loi­ta rat­tai­siin ja is­ki lä­hes täy­sil­tä kier­rok­sil­ta pa­han kuu­loi­sen käyn­ti­häi­ri­ön mur­heek­sem­me. Ti­lan­tee­seen liit­ty­en – meil­lä oli Tee­mun kans­sa me­neil­lään au­ton­vaih­to-ko­ea­jot (jos­ta löy­dät vi­de­o­ma­te­ri­aa­lia mo­lem­pien Yo­u­tu­be-ka­na­vil­ta), mut­ta tämä ei ol­lut käyt­tä­jä­pe­räi­nen vika, vaan vika il­maan­tui kuin sa­la­ma kirk­kaal­ta tai­vaal­ta.

En­nen kuin pys­tyim­me läh­te­mään pai­kal­lis­ta­maan käyn­ti­häi­ri­ö­tä moot­to­ria käyt­tä­mäl­lä, oli pois­sul­jet­ta­va me­kaa­ni­sen vian mah­dol­li­suus. Oli­si ikä­vä här­nä­tä moot­to­ria ylä­kier­rok­sil­la esi­mer­kik­si an­tu­ri­vi­kaa et­sies­sä, jos sy­lin­te­ris­sä pouk­koi­li­si vent­tii­lin pa­la­sia.

Näin ei kui­ten­kaan on­nek­si ol­lut. Tämä sel­vi­si ko­val­la työl­lä, kun pää­me­kaa­nik­ko Toni "Jake" Mar­jo­maa pur­ki vas­ta­val­mis­tu­neen moot­to­rim­me, kan­sia lu­kuu­not­ta­mat­ta, lä­hes ko­ko­naan. Pit­kän met­säs­tyk­sen jäl­keen, suut­ti­mien ja puo­lien jär­jes­tys­tä vaih­del­les­sa, hän tör­mä­si vian ai­heut­ta­jaan: han­ka­las­sa pai­kas­sa moot­to­rin ja tu­li­sei­nän vä­lis­sä, toi­nen sy­ty­tys­puo­lien maa­doi­tus­pult­ti oli pääs­syt löys­ty­mään au­ki – huh, mikä hel­po­tus! Maa­doi­tus kun­toon, ja niin Dod­ge nau­kui en­ti­seen tyy­liin­sä. Jäl­leen ker­ran, juu­ri en­nen ole­tet­tua läh­tö­päi­vää pää­sim­me huo­kai­se­maan, et­tä kyl­lä me reis­suun läh­de­tään.

Saksan Ferropoliksen miljöö on ainutlaatuinen, sillä areena-aluetta ympäröivät 1950-luvulta peräisin olevat louhoskoneet, jotka ovat varovastikin sanottuna massiivisia. Lisäksi kilpailua ajetaan pimeällä, mikä tuo oman mausteensa peliin.

JA MAT­KAAN

Suu­rin osa ki­sa­mat­kois­tam­me EM-sar­jas­sa suun­tau­tuu Suo­mes­ta ete­lään ja olem­me sik­si pyr­ki­neet vaih­te­le­maan mat­kus­tus­tyy­liä tai -reit­tiä, jot­ta pää­si­sim­me mat­koil­lam­me ko­ke­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon. Siis­pä täl­lä ker­taa pää­tim­me ko­keil­la lai­va­mat­kaa suo­raan Hel­sin­gis­tä Sak­saan, Tra­vemün­deen. Lai­va­mat­kan kes­to on yli 30 tun­tia, mikä oli meil­le kai­kil­le pi­sin mat­ka me­ril­lä iki­nä.

En­nak­ko­luu­lois­ta poi­ke­ten tuo ai­ka ku­lui yl­lät­tä­vän no­pe­as­ti ruo­kaa su­la­tel­len ja vä­lil­lä sau­no­en – ei siis huo­no tapa viet­tää ai­kaa en­nen kil­pai­lua.

Puo­len yön ai­kaan Sak­saan ran­tau­tu­es­sam­me pääl­lä oli mel­koi­nen uk­kos­myrs­ky ja tun­nel­ma kul­je­tus­bus­sis­sam­me oli jän­nit­ty­nyt, kun suun­ta­sim­me no­kan koh­ti pi­me­ää tun­te­ma­ton­ta. On­nek­si on gps-na­vi­gaat­to­rit ole­mas­sa! Mat­ka su­jui hy­vin bus­sin­kul­jet­ta­ja­pa­ri Ari Här­kä­län ja Ans­si Saa­re­lan val­vo­es­sa ja mei­dän mui­den nuk­ku­es­sa koi­ra­nun­ta bus­sin pe­ru­koil­la.

Saa­vu­tim­me mää­rän­pään kol­men ai­koi­hin aa­mu­yös­tä, mut­ta em­me kui­ten­kaan pääs­seet va­ri­kol­le, sil­lä var­ti­ja kään­nyt­ti mei­dät port­tien ul­ko­puo­lel­le yök­si odot­te­le­maan check-inin au­ke­a­mis­ta aa­mu­seit­se­mäl­tä. Kul­jet­ta­ja­ko­kous al­kai­si aa­mul­la kah­dek­sal­ta ja en­sim­mäi­set tree­nit heti pe­rään, jo­ten ly­hy­en yön li­säk­si ra­sit­tee­na oli vie­lä kii­rei­nen aa­mu va­ri­kon ka­sauk­sen mer­keis­sä.

Check-inin li­pun­myy­jän pom­miin nuk­ku­mis­ta lu­kuu­not­ta­mat­ta aa­mu su­jui on­gel­mit­ta, ja olim­me ajal­lam­me osal­lis­tu­mas­sa en­sim­mäi­siin tree­nei­hin, ihail­len sa­mal­la aa­mun val­je­tes­sa tätä ai­nut­laa­tuis­ta mil­jöö­tä. Vink­ki kai­kil­le omaa drif­ting-ra­taa suun­nit­te­le­vil­le: kan­nat­taa kai­vaa rata muu­ta­man met­rin sy­vyy­teen, jol­loin ylei­sö jää hie­man kor­ke­am­mal­le ja näin ol­len pys­tyy hie­nos­ti seu­raa­maan esi­mer­kik­si ajo­lin­jo­ja "lin­tu­pers­pek­tii­vis­tä" joka puo­lel­ta ra­taa.

Suomalaisittain oltiin ikävässä tilanteessa, sillä vaikka kaikki neljä suomalaista raivasivatkin tiensä kaavioon, olivat heti TOP 32 -vaiheessa vastakkain suomalaiset Keski-Korpi ja Haanpää. Noista jälkimmäinen jatkoi kaaviossa matkaansa TOP 16 -vaiheeseen, jossa kuitenkin tie nousi pystyyn Conor Shanahania vastaan.

MAT­KAN JÄL­KEEN AJA­MAAN

Aa­mun ja il­ta­päi­vän tree­nit su­jui­vat nou­su­joh­tei­ses­ti, mut­ta on­gel­ma­koh­dak­si ra­das­sa osoit­tau­tui ly­hyt ko­va­vauh­ti­nen al­ku­kiih­dy­tys, joka teh­tiin suo­raan koh­ti 90 as­teen be­to­ni­nurk­kaa. It­se mut­ka oli kyl­lä pyö­re­äl­lä sä­teel­lä, mut­ta tuo ho­ri­son­tis­sa möl­löt­tä­vä poi­kit­tai­nen be­to­ni­sei­nä ai­heut­ti tar­peet­to­man ai­kai­sen kaa­sul­ta nos­ton ja niin­pä 1. ja 2. clip­ping poin­tit jäi­vät tur­han kau­as joka ker­ta.

Näin jäl­keen­päin aja­tel­tu­na oli eh­kä vii­sas­ta ot­taa va­ro­vas­ti en­nen kuin täy­si luot­to löy­tyi, sil­lä tuo be­to­ni­sei­nä vaa­ti usei­ta au­to-uh­re­ja vii­kon­lo­pun ai­ka­na. Sa­ma­na tors­tai-il­ta­na meil­lä oli vie­lä il­tat­ree­ni, joka ajet­tiin ni­men­sä mu­kai­ses­ti il­lal­la kei­no­va­lo­jen lois­tees­sa. Tämä oli it­sel­le­ni täy­sin uu­si ko­ke­mus – ja to­del­la hie­no sel­lai­nen! Ra­dan ha­vain­noin­ti muut­tuu va­loi­suu­den mu­kaan to­del­la pal­jon. Tree­niä var­jos­ti sa­de­kuu­ro, joka teki ra­dan pi­dos­ta ar­vaa­mat­to­man, ja as­kel­mer­kit me­ni­vät jäl­leen uu­sik­si.

Per­jan­tai­na oli har­joit­te­lua puo­li­mä­räl­lä en­nen la­jit­te­lu­ja, jot­ka ajet­tiin puo­li­kui­val­la. Koko ajan piti mu­kau­tua olo­suh­tei­siin, ei­kä sitä vii­meis­tä "näin se pi­tää men­nä" -fii­lis­tä on­nis­tut­tu saa­maan. Jos­tain syys­tä use­am­pi oma en­sim­mäi­nen la­jit­te­lu­ve­to on tänä vuon­na mu­ren­tu­nut ajo­vir­hei­siin, jo­ten nyt kes­ki­tyt­tiin saa­maan oi­ke­as­ti var­ma veto al­le, jot­ta toi­seen voi­si yrit­tää jo­tain roh­ke­am­paa. Ja näin se en­sim­mäi­nen myös meni: en­sim­mäis­tä kah­ta clip­ping poin­tia lu­kuu­not­ta­mat­ta kaik­ki meni ku­ten pi­ti­kin ja ekas­ta ve­dos­ta saa­tiin 79 pis­tet­tä.

Var­mis­te­lu nä­kyy la­jis­sam­me va­ro­vai­sem­pa­na kaa­sun käyt­tö­nä, puo­len­vaih­dot ovat hi­taam­pia ja kä­si­jar­rua käy­te­tään ta­val­lis­ta enem­män. Tämä nä­kyy tot­ta kai tuo­ma­ris­toon ja he ro­kot­ta­vat sii­tä oi­keu­te­tus­ti pis­teis­sä. Toi­seen la­jit­te­lu­ve­toon läh­det­tiin kor­jaa­maan näi­tä asi­oi­ta, mut­ta edel­leen en­sim­mäi­sen mut­kan ajo­lin­ja oli vä­hän pie­les­sä ja yri­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta puo­len­vaih­dot­kin tun­tui­vat hi­tail­ta, jo­ten mer­kit­tä­vää pa­ran­nus­ta ei tul­lut – 82 pis­tet­tä. Sil­lä ir­to­si la­jit­te­lui­den 21. sija ja pa­ri­a­jo­kaa­vi­oon ka­ve­rik­si Puo­la­lai­nen Pa­wel Kor­pu­lins­ki, joka vii­me ker­ral­la Fer­ro­po­lik­ses­sa ajoi it­sen­sä prons­sil­le. La­jit­te­lui­den jäl­keen saim­me viet­tää va­paa­ta per­jan­tai-il­taa kat­so­mon puo­lel­la, sa­mal­la ra­dal­la ajet­ta­van Iron Drift King -kut­su­kil­pai­lun Top 32 -kaa­vi­o­ta seu­rail­len.

Sade sekoitti kisoja koko viikonlopun, ja välillä ajettiin ikävän puolikuivalla radalla. Saksan osakilpailun jälkeen kärjessä majailee mies puolasta, Piotr Wiecek.

EN­SIM­MÄI­SEN KIL­PAI­LU­PÄI­VÄN JÄL­KEI­NEN KIL­PAI­LU­PÄI­VÄ

Toi­nen var­si­nai­nen kil­pai­lu­päi­vä, täl­lä ker­taa lau­an­tai­päi­vä, koos­tui pa­ri­a­jot­ree­nis­tä sekä it­se pa­ri­a­jo­kaa­vi­os­ta. Täs­sä osa­kil­pai­lus­sa ra­dan muo­dos­ta joh­tu­en pa­ri­a­jot­ree­ni ajet­tiin niin, et­tä heti suo­ri­tuk­sen pää­tyt­tyä kur­vat­tiin ta­kai­sin läh­töön ja ajet­tiin sa­man ka­ve­rin kans­sa toi­sin­päin. To­del­la toi­mi­va sys­tee­mi, kos­ka se mu­kai­lee täy­sin kaa­vi­os­sa har­joi­tet­ta­vaa toi­min­taa.

Ja kuin­ka ol­la­kaan, am­mat­ti­mies Kor­pu­lins­ki oli ky­tän­nyt it­sen­sä jo­nos­sa mei­kä­läi­sen taak­se, ja pää­sim­me yh­des­sä har­joit­te­le­maan usei­ta ve­to­ja. Sa­de­ke­li hait­ta­si jäl­leen toi­min­taa: ku­mil­la kyl­läs­tet­ty ajo­lin­ja oli su­per­liu­kas ja hie­man si­sem­pä­nä kul­ke­van seu­raa­van au­ton lin­ja pal­jon pi­tä­väm­pi. Mut­ta keli oli on­nek­si kui­vu­maan päin, ja lo­pus­sa pää­si hy­vin­kin sii­hen ma­kuun mitä kaa­vi­os­sa oli lu­vas­sa, koh­ta­lai­sen ta­sa­vä­kis­tä vään­töä. Myös en­sim­mäi­nen kur­vi al­koi su­ju­maan.

Tällä kertaa Laurin pudotti kaaviosta Pavel Korpulinski. Jos jotain lohtua haluaa etsiä, oli Korpulinski lopulta mukana finaalissa, eli huonolle ei hävitty!

KAA­VI­OON

TOP 32 -pa­ri­a­jo­kaa­vi­oon läh­det­tiin spot­te­ri-Arin ha­vain­to­jen mu­kai­ses­ti pää­o­sin kui­val­la ra­dan pin­nal­la. Ai­no­as­taan ai­van ul­ko­a­lu­eet oli­vat vie­lä hie­man kos­tei­ta. Huo­nom­pa­na la­jit­te­li­ja­na minä ajoin en­sin ta­ka­na. On­nek­si en ol­lut ai­van ka­ve­rin oves­sa kiin­ni, kun en­sim­mäi­ses­sä kur­vis­sa Kor­pu­lins­ki kop­sah­ti sei­nään oi­ke­al­la ta­ka­nur­kal­laan ja jou­tui vä­hän kor­jai­le­maan. Seu­raa­vas­sa puo­len­vaih­dos­sa ta­pah­tui seu­raa­va osu­ma; pyyh­käi­sin vas­tus­ta­jan ha­nu­rin keu­lal­la­ni, ja la­si­kui­dun pa­la­set len­te­li­vät.

Tämä tuli mi­nul­le täy­te­nä yl­lä­tyk­se­nä, sil­lä luu­lin ole­va­ni ai­van oi­kein ase­moi­tu­nee­na hyö­kä­täk­se­ni ka­ve­rin ovel­le heti kun "ovi au­ke­aa", eli ka­ve­rin ta­ka­pää väis­tyy edes­tä­ni puo­lel­ta toi­sel­le. Vaan tämä puo­len­vaih­to oli­kin ole­tet­tua hi­taam­pi, ja kos­ka tie­sin et­tä hän­tä vas­taan pi­tää pai­naa täy­sil­lä, ta­pah­tui kon­tak­ti.

Mo­lem­pien au­tot py­syi­vät kui­ten­kin luis­tos­sa ja meno jat­kui, mut­ta oli sel­vää, et­tä tä­män osu­man syyl­li­sek­si kat­sot­tu oli­si sel­ke­äs­sä ala­kyn­nes­sä toi­sin­päin läh­det­tä­es­sä. La­si­kui­tu­pus­ku­rin pa­la­set ke­räil­tiin au­to­ni al­ta, ja läh­din aja­maan ve­toa edel­lä.

Har­joit­te­lus­sa löy­ty­nyt lin­ja 1. ja 2. clip­ping poin­teil­le py­syi edel­leen koh­dal­laan, ja tu­lin vauh­dik­kaas­ti myös sen koh­dan jos­sa ka­ve­ri ot­ti va­ro­vas­ti omas­sa "le­a­dis­saan". Pais­ka­sin vii­mei­sen puo­len­vaih­don kiu­kul­la, ja niin näyt­tä­väs­ti kuin se me­ni­kin, niin ke­rät­ty vauh­ti kos­tau­tui heti, kun ajo­lin­ja oli­kin ul­ko­kur­vis­ta vie­lä hie­man kos­tea ja ajau­duin hie­man le­ve­äk­si.

Tuo­mi­on tul­les­sa Kor­pu­lins­ki kat­sot­tiin syyt­tö­mäk­si osa­puo­lek­si en­sim­mäi­sen ve­don kon­tak­tiin ja hä­nel­le sal­lit­tiin va­ro­vai­suus olo­suh­teet huo­mi­oi­den. Mi­nun oli­si siis pi­tä­nyt ol­la jär­ke­väm­pi ja ol­la ot­ta­mat­ta ris­kiä, mut­ta ku­ten sa­not­tu, ei täl­lä ta­sol­la läh­de­tä ole­tuk­sel­la et­tä ka­ve­ri edes­sä saat­tai­si var­mis­tel­la. Kar­vaan pet­ty­myk­sen saat­te­le­ma­na siir­ryim­me täs­tä pa­ris­ta kat­so­mon puo­lel­le.

Har­mi­tus­ta li­sä­si aja­tus sii­tä, et­tä ker­ran­kin rata oli sen ver­ran pie­ni et­tä mei­dän au­tom­me al­ta­vas­taa­ja-te­ho­lu­ke­ma (n. 620 hv vs ylei­nen taso n. 800 hv paik­keil­la) ei hai­tan­nut me­noa. Kor­pu­lins­ki jat­koi tai­val­taan ai­na fi­naa­li­pa­riin as­ti, jos­sa hän koh­ta­si ir­lan­ti­lai­sen Jack Sha­na­ha­nin, mut­ta jou­tui tai­pu­maan täl­le ja oli siis kil­pai­lun toi­nen.

Mei­dän ko­ti­mat­kam­me al­koi seu­raa­va­na aa­mu­päi­vä­nä sa­mal­la kaa­val­la kuin tu­lo­mat­ka­kin, ja jäl­leen ker­ran pit­kä lai­va­mat­ka teki hy­vää kil­pai­lus­ta pa­lau­tu­mi­sen kan­nal­ta.

Nyt kat­seet on suun­nat­tu kil­pa-au­ton alus­tan ke­hit­tä­mi­seen, jot­ta saam­me puo­len­vaih­dois­ta jäl­leen no­pei­ta ja hel­pom­min hal­lit­ta­via – mut­ta täs­tä li­sää seu­raa­vas­sa jak­sos­sa!

HEI­NO­NEN DRIFT TEAM

Au­to

Nis­san 180SX RPS13 & Nas­car V8

Kus­ki

Lau­ri Hei­no­nen @lau­ri­hei­no­nen18

Tii­mi

Toni "Jake" Mar­jo­maa @ja­ke­liuss

Ari Här­kä­lä @ars­ka­teh­taal­la

San­te­ri Jär­vi­nen @vlnt_e30

Tan­ja Tai­pal­maa @tan­ja­tai­pal­maa

Jan­ne "Nape" Pöy­ry @na­peez

Ans­si Saa­re­la @Ang3_of­fi­ci­al

Seu­raa tii­miä Yo­u­tu­bes­sa, Fa­ce­boo­kis­sa ja Ins­tag­ra­mis­sa!

Muis­ta seu­ra­ta GTi-Ma­ga­zi­nea myös so­mes­sa!

Fa­ce­book: https://www.fa­ce­book.com/GTi­Ma­ga­zi­ne/

Ins­tag­ram: https://www.ins­tag­ram.com/gti­ma­ga­zi­ne/

Ti­laa GTi-Ma­ga­zi­ne ko­tii­si osoit­tees­ta www.gti.fi/ti­laa !

EXT­RA PHO­TOS!