Tur­bo­ah­ti­met il­mes­tyi­vät tuo­tan­to­au­toi­hin Saa­bin, Porsc­hen ja BMW:n toi­mes­ta 70-lu­vul­la. Tur­bo­mal­li oli sil­loin poik­keuk­set­ta seg­men­tin lip­pu­lai­va, ei­kä ah­det­tu­ja au­to­mal­le­ja ol­lut mark­ki­noil­la mon­ta­kaan. 2020 al­kaa va­paas­ti­hen­git­tä­vä au­to ol­la har­vi­nai­sem­pi kuin ah­det­tu. Mo­nen au­to­mer­kin kaik­ki pe­rus­mal­lit ovat ah­det­tu­ja. Pa­ko­kaa­su­ah­din on­kin pa­ras tun­net­tu tapa pa­ran­taa moot­to­rin hyö­ty­suh­det­ta.

Ar­tik­ke­li jul­kais­tu GTi-Ma­ga­zi­nen nu­me­ros­sa 02 / 2021.

Tur­bo eli pa­ko­kaa­su­ah­din on siis lai­te, joka pump­paa moot­to­riin il­maa pa­ko­kaa­sun huk­ka­e­ner­gi­an voi­mal­la. Kun moot­to­ria kuor­mi­te­taan, tur­bo pump­paa il­maa niin pal­jon, et­tä imu­sar­jaan syn­tyy yli­pai­ne, jota siis sa­no­taan ah­to­pai­neek­si.

Tur­bo koos­tuu kol­mes­ta pää­kom­po­nen­tis­ta. Pa­ko­kaa­su­vir­ras­sa pyö­ri­vä tur­bii­ni­sii­pi ja sen ko­te­lo muo­dos­ta­vat tur­bii­nin. Imuil­maa suo­dat­ti­mes­ta moot­to­riin pump­paa­va pot­ku­ri eli komp­res­so­ri­sii­pi alu­mii­ni­si­ne ko­te­loi­neen on puo­les­taan komp­res­so­ri. Tur­bii­nin ja komp­res­so­rin yh­dis­tää run­ko, jos­sa tur­bii­ni- ja komp­res­so­ri­sii­vet yh­dis­tä­vä ak­se­li, sen laa­ke­roin­ti sekä ve­si­jääh­dy­tys si­jait­se­vat.

Tur­bo on me­kaa­ni­ses­ti hy­vin yk­sin­ker­tai­nen vä­li­ne, sil­lä sii­nä on yk­sin­ker­tai­sim­mil­laan vain yk­si liik­ku­va osa, kos­ka tur­bii­ni- ja komp­res­so­ri­sii­vet ovat kyt­ket­ty­nä sa­maan ak­se­liin.

Tur­bii­ni

Tur­bii­ni on se osa, joka ke­rää pa­ko­kaa­su­ah­ti­men tar­vit­se­man käyt­tö­voi­man pa­ko­kaa­su­vir­ras­ta. Tur­bii­ni­ko­te­lo on va­lu­te­räs­tä, ja it­se tur­bii­ni­sii­pi on val­mis­tet­tu yleen­sä nik­ke­li­pi­toi­ses­ta su­per­se­ok­ses­ta, jol­la on ta­val­li­sia te­räk­siä kor­ke­am­pi su­la­mis­pis­te. Tur­bii­ni on kyt­ket­ty pa­ko­kaa­su­vir­taan si­ten, et­tä pa­ko­kaa­su syök­syy sii­vel­le ak­se­liin näh­den si­vut­tain. Tur­bii­ni­pe­sän ja sii­ven muo­toi­lus­ta joh­tu­en pa­ko­kaa­su­vir­ran suun­ta muut­tuu, ja pa­ko­kaa­su vir­taa ulos tur­bii­nis­ta siis ak­se­lin suun­tai­ses­ti.

On ai­van ta­val­lis­ta, et­tä tur­bii­ni­pe­säs­sä pa­ko­kaa­su­vir­ran läm­pö­ti­la ylit­tää 1 100 as­tet­ta, kun moot­to­ria kuor­mi­te­taan. Mak­si­mi­kuor­mi­tuk­ses­sa pie­ni­ko­kois­ten tur­bo­ah­ti­mien ak­se­lin kier­ros­no­peus voi ol­la lä­hes 200 000 kier­ros­ta mi­nuu­tis­sa, jo­ten ma­te­ri­aa­lil­ta to­del­la­kin vaa­di­taan kuu­ma­lu­juut­ta, jot­tei pa­ko­kaa­su­vir­ta tai kes­ki­ha­ku­voi­ma vään­te­le sii­peä tai revi sitä kap­pa­leik­si.

Tur­bii­ni­sii­ven ja -ko­te­lon vä­lis­sä on pie­ni toi­min­ta­vä­lys. Mitä pie­nem­pi ja mo­der­nim­pi tur­bo, sitä tii­viim­pi on sii­ven ja ko­te­lon vä­li­nen so­vi­tus. Jos sii­pi on ko­vin lä­hel­lä ko­te­loa, sii­pi voi raa­pia it­sen­sä rik­ki ko­te­lon sei­nä­miin ja vau­ri­oi­tua. Kos­ka kier­ros­lu­vut ovat näin ko­via, voi jo pie­ni tur­bii­ni­sii­ven epä­ta­sa­pai­no ai­heut­taa ah­ti­meen laa­ke­ri­vau­ri­on.

Tuboahtimen ainoa liikkuva osa: vasemmalla kompressori- ja oikealla turbiinisiipi.

Komp­res­so­ri

Komp­res­so­ri on ah­ti­men vii­le­äm­pi puo­li. Tyy­pil­li­ses­ti komp­res­so­ri on tur­bii­nia fyy­si­ses­ti suu­rem­pi. Li­säk­si komp­res­so­rin erot­taa tur­bii­nis­ta hel­pos­ti, sil­lä komp­res­so­ri­ko­te­lo on alu­mii­nia, sa­moin kuin siel­lä imu­rei­äs­tä nä­ky­vä komp­res­so­ri­sii­pi.

Komp­res­so­ris­sa il­ma vir­taa päin­vas­tai­ses­ti kuin tur­bii­nis­sa. Il­ma imey­tyy si­sään komp­res­so­rin kes­kel­tä tur­bon ak­se­lin suun­tai­ses­ti ja kään­tyy muo­toi­lun joh­dos­ta si­ten, et­tä komp­res­so­ri pump­paa il­maa ulos ak­se­liin näh­den si­vul­le osoit­ta­vas­ta put­ki­läh­dös­tä.

Kos­ka komp­res­so­ri­sii­pi on alu­mii­nia, se on her­kem­pi vau­ri­oil­le kuin tur­bii­ni. Niin­pä esi­mer­kik­si imu­put­kis­toon ker­ty­nyt ja siel­tä imu­put­kea pit­kin komp­res­so­riin imey­ty­vä jää voi rik­koa komp­res­so­rin tal­vel­la. Kos­ka kier­ros­lu­vut ovat näin ko­via, jopa ve­si­su­mu ai­heut­taa hiek­ka­pu­hal­luk­sen nä­köis­tä kor­roo­si­o­ta komp­res­so­ri­sii­vil­le. Komp­res­so­ri­sii­pi vau­ri­oi­tuu yleen­sä en­sim­mäi­se­nä sil­loin, jos ah­din yli­kuor­mi­tuk­sen joh­dos­ta ajau­tuu yli­kier­rok­sil­le. Sil­loin kes­ki­ha­ku­voi­ma ve­nyt­tää komp­res­so­ri­sii­peä si­ten, et­tä sen muo­to muut­tuu py­sy­väs­ti.

Komp­res­so­rin imu­rei­än koko mää­rit­te­lee ah­ti­men mak­si­mi­vir­tauk­sen. Niin­pä ah­ti­mes­ta voi­daan ai­na sa­noa komp­res­so­rin pe­rus­teel­la heti, mil­le te­ho­a­lu­eel­le se riit­tää.

Malliesimerkki huonosti sovitetusta pakopesästä. Pesän ja siiven välys on liian suuri.

Laa­ke­roin­ti ja jääh­dy­tys

Tur­bii­nia ja komp­res­so­ria siis yh­dis­tää run­ko-osa ja sen kes­kel­lä pyö­ri­vä ak­se­li. Ak­se­li on yleen­sä kiin­teä osa tur­bii­nia, ja tur­bii­ni­sii­pi on joko val­mis­tet­tu ko­ko­naan sa­mas­ta ai­hi­os­ta kuin ak­se­li­kin, tai vaih­to­eh­toi­ses­ti tur­bii­ni­sii­pi on lii­tet­ty ak­se­liin esi­mer­kik­si kit­ka­hit­saa­mal­la. Komp­res­so­ri­sii­pi puo­les­taan on ak­se­lis­sa kiin­ni mut­te­ril­la.

Pe­rin­tei­ses­ti tur­bon ak­se­li on laa­ke­roi­tu liu­ku­laa­ke­ril­la, jol­loin ak­se­li kel­luu öl­jy­kal­vo­jen pääl­lä, ja nor­maa­li­o­lo­suh­teis­sa ak­se­li ei siis kos­ke­ta vas­tin­pin­to­jaan, ei­vät­kä ak­se­li ja laa­ke­rit siis kulu.

Laa­ke­rit ku­lu­vat­kin siis pää­a­si­as­sa sil­loin, kun moot­to­ri käyn­nis­te­tään tai sam­mu­te­taan, ei­kä öl­jy­vir­ta ole laa­ke­ril­la riit­tä­vä. Pa­him­mil­laan tämä ti­lan­ne on sil­loin, jos moot­to­ri hyy­tyy täys­kuor­mal­ta, jol­loin ak­se­li saat­taa pyö­riä sa­ta­tu­hat­ta kier­ros­ta mi­nuu­tis­sa, ja jää siis omal­la iner­ti­al­laan pyö­ri­mään, vaik­ka öl­jyn vir­taus lak­kaa ko­ko­naan.

Kuu­la­laa­ke­roin­ti on yleis­ty­nyt vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na eri­tyi­ses­ti vi­ri­ty­sah­ti­mis­sa voi­mak­kaas­ti. Joil­la­kin val­mis­ta­jil­la laa­ke­rit ovat pe­rin­tei­siä me­tal­li­kuu­la­laa­ke­rei­ta, kun taas toi­set luot­ta­vat ke­raa­mi­siin laa­ke­rei­hin. Käy­tän­nös­sä näil­lä ei ole ol­lut luo­tet­ta­vuu­den kan­nal­ta ero­ja.

Pää­sään­töi­ses­ti liu­ku­laa­ke­ri on luo­tet­ta­vam­pi kuin kuu­la­laa­ke­ri. Sii­nä kuor­maa kan­ta­vaa pin­ta-alaa on enem­män ei­kä me­tal­li-me­tal­li­kos­ke­tus­ta siis käy­tön ai­ka­na syn­ny. Kuu­la­laa­ke­ril­la on kui­ten­kin etu­na pie­nem­pi kit­ka, jo­ten ah­ti­men ak­se­lin kier­ros­lu­ku voi nous­ta no­pe­am­min kuin liu­ku­laa­ke­ril­la. Täl­lä saa­vu­te­taan pa­rem­pi herk­kyys ja kaa­sun vas­te. Ah­ti­men he­rää­mi­seen ja toi­min­ta­kier­ro­sa­lu­ee­seen laa­ke­roin­nil­la ei ole juu­ri käy­tän­nön vai­ku­tus­ta.

Lä­hes kaik­ki laa­ke­roin­nit ovat ny­ky­ään huol­let­ta­vis­sa. Pe­rus-liu­ku­laa­ke­ri­ah­ti­men laa­ke­rin­vaih­to mak­saa eri­kois­liik­kees­sä sa­ta­ses­ta ylös­päin. Kuu­la­laa­ke­ri­ah­ti­mia on mo­nen­lai­sia, ja nii­den huol­to­hin­nat ovat mer­kit­tä­väs­ti kor­ke­am­pia. Sik­si joi­ta­kin kuu­la­laa­ke­ri­ah­din­mal­le­ja ei kan­na­ta huol­taa, vaik­ka se tek­ni­ses­ti oli­si­kin teh­tä­vis­sä. Näis­sä ta­pauk­sis­sa usein han­ki­taan uu­si run­ko-osa, jon­ka mu­ka­na saa­daan uu­si ak­se­li ja tur­bii­ni- sekä komp­res­so­ri­sii­vet.

VNT-ahtimen johdinsiivikko.

Huk­ka­port­ti

Ta­val­li­ses­ti pa­ko­kaa­su­ah­ti­men kans­sa ah­to­pai­net­ta sää­de­tään huk­ka­por­til­la. Huk­ka­port­ti oh­jaa osan pa­ko­kaa­su­vir­ras­ta tur­bii­ni­sii­ven ohi suo­raan pa­ko­sar­jas­ta pa­ko­put­keen. Tämä ra­joit­taa tur­bii­nil­le tu­le­vaa te­hoa ja si­ten las­kee tur­bon ak­se­lin kier­ros­no­peut­ta.

Ah­to­pai­net­ta ei oi­ke­as­taan kos­kaan voi sää­tää komp­res­so­rin puo­lel­ta, sil­lä pai­ne­vuo­to komp­res­so­ri­puo­lel­la voi joh­taa vaa­ral­li­siin yli­kier­rok­siin, jol­loin ah­din vau­ri­oi­tuu.

Pie­nis­sä ah­ti­mis­sa huk­ka­port­ti on usein in­teg­roi­tu suo­raan tur­bii­ni­ko­te­loon, jol­loin ah­to­pai­neel­la tai ali­pai­neel­la, jos­kus säh­kö­ser­vol­la, oh­jat­tu toi­mi­lai­te työn­tää tai ve­tää huk­ka­por­tin lä­pän au­ki.

Isom­mis­sa ah­ti­mis­sa huk­ka­port­ti ei ole yh­dys­ra­ken­tei­nen tur­bii­ni­pe­sän kans­sa. Sil­loin pi­tää asen­taa ul­koi­nen huk­ka­port­ti. Ul­koi­sia huk­ka­port­te­ja ei tuo­tan­to­au­tois­sa enää juu­ri käy­te­tä. Vi­ri­tys­maa­il­mas­sa tun­ne­tuim­pia huk­ka­port­tien val­mis­ta­jia lie­ne­vät Tial ja Tur­bos­mart.

Ras­kaas­sa ka­lus­tos­sa, isois­sa die­sel­moot­to­reis­sa, ah­to­pai­net­ta ei usein oh­ja­ta pa­ko­kaa­su­vir­ral­la lain­kaan, vaan kaik­ki moot­to­rin pa­ko­kaa­su kul­kee tur­bii­nin läpi. Näis­sä ah­to­pai­ne sää­tyy­kin polt­to­ai­neen syö­töl­lä ja muil­la moot­to­ri­tek­nii­kan kei­noil­la, joi­hin ei täs­sä yh­tey­des­sä ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pe­reh­tyä tar­kem­min. Tä­män ta­kia kui­ten­kin vi­ri­tys­käy­tös­sä suo­si­tuis­sa kuor­ma-au­to­jen ah­ti­mis­sa ei siis usein ole huk­ka­port­te­ja.

Pie­nem­mis­sä die­sel­moot­to­reis­sa sen si­jaan käy­te­tään pal­jon muut­tu­va­ge­o­met­ri­sia tur­bo­ja. Näis­sä tur­bii­nin nie­lus­sa si­jait­see joh­din­sii­vik­ko, joka muut­taa tur­bii­ni­sii­vel­le tu­le­van pa­ko­kaa­su­vir­ran suun­taa. Jär­jes­tel­mä oli­si eri­no­mai­nen myös ben­sa­moot­to­reil­le, mut­ta on tois­tai­sek­si ol­lut hy­vin vä­hän käy­tös­sä.

Muut­tu­va­ge­o­met­ris­ten ah­ti­mien hait­ta­puo­li on mo­ni­mut­kai­nen, ja vi­ka­herk­kä me­ka­nis­mi, jon­ka joh­dos­ta muut­tu­va­ge­o­met­ri­set ah­ti­met ja nii­den huol­to­työt mak­sa­vat pal­jon.

Imuputkeen jäänyt jää on rikkonut tämän kompressorisiiven.

Vä­li­jääh­dy­tys

Ah­ta­mi­seen liit­tyy mel­kein ai­na vä­li­jääh­dy­tys. Sil­lä tar­koi­te­taan ah­ta­mis­ta­pah­tu­man ai­ka­na kuu­men­tu­neen imuil­man jääh­dyt­tä­mis­tä. Pie­ni­te­hoi­sis­sa moot­to­reis­sa, jois­sa ah­to­pai­neet ovat mal­til­li­set, vä­li­jääh­dy­tin­tä ei vält­tä­mät­tä ole lain­kaan, mut­ta mel­kein kaik­kiin tur­bo­ah­det­tui­hin tuo­tan­to­au­toi­hin sel­lai­nen on asen­nel­tu.

Vii­le­äm­pi imuil­ma on tii­viim­pää, jo­ten moot­to­ri tuot­taa sen­kin puo­les­ta enem­män te­hoa, mut­ta tä­tä­kin tär­ke­äm­pää on moot­to­rin si­säi­sen ter­mi­sen kuor­man hal­lin­ta. Eri­tyi­ses­ti kor­ke­a­pu­ris­tei­sen ben­sii­ni­moot­to­rin sy­ty­ty­sen­na­kon sie­to muut­tuu mer­kit­tä­väs­ti, jos imuil­man läm­pö­ti­la nou­see yli 40 as­tee­seen.

Kun mo­der­ne­ja pik­ku­moot­to­rei­ta ah­de­taan jo va­ki­o­na yli 1,5 bar yli­pai­neil­la, komp­res­so­ris­ta läh­te­vän il­ma­vir­ran läm­pö­ti­la ko­ho­aa hel­pos­ti yli sa­dan as­teen, mikä voi vai­kut­taa sy­ty­ty­sen­na­kon sie­toon niin pal­jon, et­tä moot­to­ri voi­si va­paas­ti­hen­git­tä­vä­nä tuot­taa sa­mat te­hot, pel­käs­tään ko­vem­man sy­ty­ty­sen­na­kon vuok­si.

Vas­toin kuin usein luul­laan, il­ma ei läm­piä tur­bo­ah­ti­mes­sa sen ta­kia, et­tä ah­din on kuu­ma. Vaik­ka on siis tot­ta, et­tä ah­ti­mes­ta il­maan joh­tu­va läm­pö­vuo näyt­te­lee mar­gi­naa­lis­ta roo­lia, tär­kein te­ki­jä on kui­ten­kin kaa­sun ko­koon pu­ris­ta­mi­ses­ta va­pau­tu­va ener­gia, joka il­me­nee läm­mön nou­su­na. Fy­sii­kan tun­nil­la he­reil­lä ol­leet muis­ta­vat ide­aa­li­kaa­sun ti­la­pai­neyh­tä­lön, ja täs­sä siis sil­le on nyt käy­tän­nön so­vel­lus.

Vä­li­jääh­dy­tin on ta­val­li­ses­ti il­mas­ta il­maan jääh­dyt­tä­vä nor­maa­lia syy­lä­riä muis­tut­ta­va ken­no, mut­ta jois­sa­kin au­tois­sa on käy­tös­sä myös vesi-il­ma­jääh­dyt­ti­miä, jois­sa ah­toil­ma kul­kee sa­man­tyy­li­sen ken­non läpi kuin läm­mi­tys­lait­tees­sa­kin. Tä­män jäl­keen vet­tä kier­rä­te­tään eril­li­sen syy­lä­rin kaut­ta. Ve­si­jääh­dyt­ti­mel­lä voi­daan ah­to­lin­ja pi­tää ly­hy­e­nä ja ah­ti­men ja moot­to­rin vä­li­nen il­ma­ti­la­vuus pie­ne­nä, mut­ta hait­ta­puo­le­na jär­jes­tel­mä on mo­ni­mut­kai­nen, ja vi­kaan­tu­es­saan ja vää­rin suun­ni­tel­tu­na voi joh­taa nes­te­pu­ris­tuk­seen, jos ken­no vuo­taa vet­tä imu­put­kis­toon, jos­ta se imey­tyy sy­lin­te­riin.

Tur­bo­jen UKK:

Ky­sy­mys

: Mikä on UKK?

Vas­taus

: Usein Ky­syt­ty Ky­sy­mys

Ky­sy­mys

: Tu­lee­ko isom­mal­la ah­ti­mel­la sa­man ver­ran te­hoa kuin pie­nem­mäl­lä ah­ti­mel­la, jos ah­to­pai­ne on sama

Vas­taus

: Tu­lee, mut­ta vas­taus on mo­ni­mut­kai­nen. Tär­kein asia on tun­nis­taa, mil­lä kier­ro­sa­lu­eel­la ky­sei­nen ah­to­pai­ne to­teu­tuu. Toi­nen tär­keä te­ki­jä on se, ah­dis­taa­ko pie­nen ah­ti­men tur­bii­ni moot­to­rin hen­gi­tys­tä.

Ky­sy­mys

: Tu­lee­ko 1 bar ah­to­pai­neel­la ai­na kak­si ker­taa enem­män te­hoa kuin va­paas­ti­hen­git­tä­vä­nä

Vas­taus:

Ei tule lä­hes­kään ai­na. Ja jos­kus tu­lee pal­jon enem­män kuin kak­si ker­taa enem­män.

Ky­sy­mys:

Tar­vit­see­ko tur­bo­ah­de­tun moot­to­rin pu­ris­tus­suh­teen ol­la ma­ta­la?

Vas­taus:

Ei vält­tä­mät­tä. Ny­ky­ään moot­to­rien oh­jain­lait­teet pys­ty­vät hal­lit­se­maan sy­ty­ty­sen­nak­koa niin tar­kas­ti, et­tä pu­ris­tus­suh­teen ti­put­ta­mi­nen ei ole enää pa­kol­lis­ta. Ko­vil­le te­hoil­le pu­ris­tus­ten pu­dot­ta­mi­nen on kui­ten­kin usein jär­ke­vää.

Ky­sy­mys:

Voin­ko lai­tat­taa äi­din Qash­qai­hin isom­man tur­bon?

Vas­taus:

Voit, mut­ta se voi tul­la to­del­la kal­liik­si, ja on li­säk­si lai­ton­ta, el­lei muu­tos­ta muu­tos­kat­sas­te­ta, sil­lä ah­ti­men muu­tos rin­nas­te­taan kat­sas­tuk­ses­sa moot­to­rin vaih­toon. Tä­män li­säk­si isom­pi ah­din vaa­tii moot­to­rin sää­dön, ei­kä se vält­tä­mät­tä ole mah­dol­lis­ta.

Ky­sy­mys:

Kuin­ka pal­jon tur­bot­ta­mi­nen mak­saa?

Vas­taus:

Pal­jon. Käy­tän­nös­sä ai­na mo­nin­ker­tai­ses­ti it­se ah­ti­men hin­nan.

Ky­sy­mys:

Mikä on tur­bo­vii­ve?

Vas­taus:

Tur­bo­vii­ve on il­miö, joka joh­tuu sii­tä, et­tä tur­bo­ah­din­ta ei ole me­kaa­ni­ses­ti kyt­ket­ty moot­to­riin, jo­ten sen tuot­ta­ma ah­to­pai­ne ei ole ai­na sa­mal­la kier­ros­lu­vul­la ja sa­mal­la kaa­sun asen­nol­la ident­ti­nen, ku­ten va­paas­ti­hen­git­tä­väs­sä tai va­ki­o­ti­la­vuuk­si­sel­la me­kaa­ni­sel­la ah­ti­mel­la ah­de­tus­sa moot­to­ris­sa. Vii­vees­tä pu­hu­es­sa iso on­gel­ma on se, et­tä esi­mer­kik­si Je­re­my Clark­son pu­huu vii­vees­tä, kun pi­täi­si pu­hua ah­ti­men toi­min­ta­kier­ro­sa­lu­ees­ta. Vii­ve on oi­ke­as­ti se ai­ka, joka ta­sa­kaa­su­ti­lan­tees­ta me­nee mak­si­mi­ah­to­pai­neel­le nou­suun sil­loin, kun ol­laan tur­bon toi­min­ta­kier­ro­sa­lu­eel­la, tai se ai­ka, joka ku­luu vaih­teen vaih­don jäl­keen pai­neen nou­suun ta­kai­sin ha­lut­tuun täys­kaa­su­kiih­dy­tyk­ses­sä tai siir­ryt­tä­es­sä moot­to­ri­jar­rul­ta täys­kaa­sul­le, esi­mer­kik­si kil­pa­ra­dan tai eri­kois­ko­keen mut­kas­sa.

Vii­vet­tä ei ole se, et­tä pai­ne­taan vi­to­sel­la kaa­su poh­jaan 1 500 kier­rok­sel­la, ja odo­tel­laan, et­tä ah­din he­rää, se­kun­ti­kel­lo kä­des­sä. Se on ah­ti­men toi­min­ta­kier­ro­sa­lue. Jos au­tos­sa on pie­neen moot­to­riin asen­net­tu iso ah­din, ja pai­naa kaa­sun poh­jaan 1 500 kier­rok­sel­la, ei­kä las­ke au­toa kiih­ty­mään, Clark­so­nin mää­ri­tel­män mu­kaan vii­ve voi ol­la vaik­ka vii­kon. ks. seu­raa­va ky­sy­mys.

Ky­sy­mys:

Mitä tar­koi­te­taan ”he­rää­mi­sel­lä”?

Vas­taus:

He­rää­mi­nen (eng­lan­nik­si spool up) on sitä, kun moot­to­ri saa­vut­taa kier­ros­lu­vun, jol­la ah­to­pai­ne läh­tee nou­suun, ja moot­to­rin vään­tö­käy­rä kään­tyy voi­mak­kaa­seen kas­vuun. Mitä isom­pi tur­bo, sitä kor­ke­am­mil­la kier­rok­sil­la he­rää­mi­nen ta­pah­tuu.

Usein pu­hu­taan vain ah­ti­men he­rää­mi­ses­tä, mut­ta eri­tyi­ses­ti kil­pa­moot­to­reil­la on – usein nok­ka-ak­se­li­va­lin­nas­ta joh­tu­va, oma he­rää­mis­kier­ro­sa­lu­een­sa, jo­ten jois­sain ta­pauk­sis­sa ah­to­pai­net­ta voi ol­la pal­jon­kin, mut­ta moot­to­ri ei vie­lä ole voi­mak­kaas­ti nou­se­van vään­tö­käy­rän koh­dal­la. Sik­si pel­käs­tä ah­to­pai­ne­vii­sa­ris­ta ei ai­na voi sa­noa, mil­loin koko pa­ket­ti he­rää.

Muis­ta seu­ra­ta GTi-Ma­ga­zi­nea myös so­mes­sa!

Fa­ce­book: https://www.fa­ce­book.com/GTi­Ma­ga­zi­ne/

Ins­tag­ram: https://www.ins­tag­ram.com/gti­ma­ga­zi­ne/

Ti­laa GTi-Ma­ga­zi­ne ko­tii­si osoit­tees­ta www.gti.fi/ti­laa !