Le­gen­daa­ri­ses­ti hom­mat jäl­leen vä­hän vas­tus­ti­vat, ja lo­pul­ta vii­mei­nen penk­ki­reis­su teh­tiin vas­ta ke­sä­kuun alus­sa. Ta­voit­tei­siin lo­pul­ta pääs­tiin, mut­ta mat­ka oli koh­ta­lai­sen kir­ja­va. Pal­jon on taas mat­kan var­rel­la opit­tu ja pro­jek­tin ai­em­mat osat löy­dät klik­kaa­mal­la täs­tä!

PI­KA­FAK­TAT

Au­to: To­yo­ta Cha­ser JZX100

Va­ki­o­te­ho: 280 he­vos­voi­maa

Omis­ta­ja: Mat­ti Tir­ro­nen

Ra­ken­ta­ja: Ku­ja­la Per­for­man­ce / Sami Ku­ja­la

Ins­tag­ram: @ku­vaa­ma­sa @ku­ja­la­per­for­man­ce

Ar­tik­ke­li jul­kais­tu en­si­ker­ran GTi-Ma­ga­zi­nen nu­me­ros­sa 06 / 2022

Ku­vat: Mat­ti Tir­ro­nen @ku­vaa­ma­sa & Sami Ku­ja­la @ku­ja­la­per­for­man­ce · Teks­ti: Mat­ti Tir­ro­nen @ku­vaa­ma­sa

Ar­tik­ke­li­sar­jan edel­li­ses­sä osas­sa ker­rot­tiin, et­tä muu­ta­maa pik­ku­jut­tua vail­le ol­tiin penk­ki­kun­nos­sa. Nämä pik­ku­ju­tut oli­vat kyt­ki­men päi­vi­tys, kyt­kin­lin­jaan pai­ne­an­tu­rin li­sää­mi­nen sekä yk­si polt­to­ai­ne­let­kun vaih­ta­mi­nen eta­no­lin­kes­tä­väk­si.

Au­toon han­kit­tiin

Au­to­verk­ko.com Kor­jaa­mon

kaut­ta Clutch Mas­ters FX400 -kyt­kin­pa­ket­ti, joka piti si­säl­lään jou­si­te­tun kuu­si­la­pai­sen ke­raa­mi­le­vyn, ase­tel­man sekä alu­mii­ni­sen vauh­ti­pyö­rän. Au­to vie­tiin näi­den vii­meis­ten asi­oi­den lop­puun saat­ta­mi­sek­si Au­to­verk­ko.co­mil­le lai­tet­ta­vak­si, ja täl­lä reis­sul­la tu­li­kin vas­taan se le­gen­daa­ri­nen muut­tu­ja. Kun au­to oli nos­tu­ril­la, ha­vait­tiin et­tä kar­daa­ni pyö­räh­ti mel­kein vart­ti­kier­rok­sen en­nen kuin ve­ta­rin tum­pis­sa ta­pah­tui mi­tään. Sel­vää siis oli, et­tä pe­rän si­säl­lä oli jo­tain rik­ki.

On­nek­si nos­tu­ri­ai­kaa oli saa­ta­vil­la, jo­ten mu­rik­ka pu­do­tet­tiin alas tar­kem­piin tut­ki­muk­siin. Sel­vi­si, et­tä va­kio tor­sen-lu­kon si­säi­nen laa­ke­roin­ti oli niin sa­no­tus­ti mor­jens, ja väl­jä löy­tyi siel­tä. Hy­vät uu­ti­set oli­vat ne, et­tä it­se pe­rä­mu­ri­kan laa­ke­roin­nit oli­vat kun­nos­sa sekä mu­ri­kan pos­kis­sa et­tä pin­jo­nil­la. Rat­kai­suk­si pää­tet­tiin siis vain hank­kia ti­lal­le eh­jä luk­ko­yk­sik­kö – mikä il­me­ni­kin puo­li­han­ka­lak­si teh­tä­väk­si.

Suu­rin on­gel­ma oli se, et­tä täl­lai­sen JDM-au­ton kans­sa tie­don­han­kin­ta on vä­hin­tään­kin kes­ki­vai­ke­aa. Kun esi­mer­kik­si ai­heen ym­pä­ril­lä pyö­ri­vis­sä what­sapp-ryh­mis­sä esit­tää ky­sy­myk­sen, tu­lee ak­tu­aa­li­sen fak­tan si­jas­ta vas­tauk­se­na yleen­sä usei­ta ar­vauk­sia tai mie­li­pi­tei­tä. Lo­pul­ta sel­vi­si, et­tä ky­sees­sä on il­mei­ses­ti "se pe­rus Sup­ran 8" perä", vaik­ka kuo­ret ovat eri­nä­köi­set kuin Sup­ras­sa.

Tä­män va­lis­tu­neen ar­vauk­sen pe­rus­teel­la löy­tyi­kin ihan lä­hi­maas­tos­ta Sup­ras­ta pe­räi­sin ole­va al­ku­pe­räi­nen le­vy­luk­ko, joka os­tet­tiin puo­lit­tain ar­val­la toi­vo­en, et­tä se so­pi­si pai­kal­leen.

PE­RÄ­JUMP­PAA VAL­MIIK­SI

Luk­ko sopi kuin so­pi­kin pai­kal­leen. Seu­raa­va mur­he oli shim­mien han­kin­ta, sil­lä jos luk­ko­yk­si­kön so­pi­vuu­des­ta oli va­lis­tu­nei­ta ar­vauk­sia usei­ta, oli shim­mien so­pi­vuu­des­ta vie­lä enem­män. Toi­nen sa­noi tois­ta ja kol­mas, et­tei se mi­tään shim­me­jä tar­vit­se, jo­ten ol­tiin omien ar­vauk­siem­me ar­moil­la. Lo­pul­ta sel­vi­tim­me, et­tä Sup­ran shim­mit käy­vät myös tä­hän mu­rik­kaan.

Kun ys­tä­vä­ni Jan­ne Veik­ka­nen Au­to­verk­ko.co­mil­la suo­rit­ti in­si­nöö­ri­tai­ton­sa tai­don­näyt­teen ja sel­vit­ti tar­vit­ta­vien shim­mien pak­suu­det, il­me­ni, et­tä tar­vit­se­maam­me 3,03 mm shim­miä ei saa To­yo­tal­ta ei­kä äk­ki­sel­tään mis­tään muu­al­ta­kaan – kun­nes Ami Aal­lon va­ras­tois­ta löy­tyi jär­jet­tö­mäl­lä tuu­ril­la juu­ri oi­ke­an pak­sui­nen shim­mi. Kii­tok­set Amil­le sii­tä, jo­ten mei­dän ei tar­vin­nut al­kaa suo­rit­ta­maan hie­no­ko­neis­tuk­sia it­se.

Kun vih­doin oli siis R154-vaih­teis­toa kes­tä­väm­pi kyt­kin asen­net­tu pai­kal­leen, kyt­ki­men pai­ne­lin­jaan li­sät­ty an­tu­ri, vaih­det­tu yk­si polt­to­ai­ne­let­ku ja re­mon­toi­tu pe­rä­mu­rik­kaa kuu­kau­den päi­vät, oli ai­ka vih­doin ja vii­mein au­ton ko­ro­tuk­sen jäl­keen suun­na­ta Kan­si­se­tin penk­kiin Num­me­laan. Mai­nit­ta­koon täs­sä vai­hees­sa, et­tä kir­joi­tan tätä jut­tua työ­huo­nees­sa­ni, joka si­jait­see noin 50 met­rin pääs­sä Kan­si­se­til­tä ja pi­tää si­säl­lään myös Cha­se­ril­le tal­li­pai­kan, jo­ten mat­ka penk­kiin ei ol­lut pit­kä.

EN­SIM­MÄI­NEN PEN­KI­TYS

Ku­ten var­mas­ti jo­kai­nen au­to­har­ras­ta­ja, joka on pen­kis­sä käy­nyt, tie­tää et­tä se on jo­ten­kin häm­men­tä­vän stres­saa­va ti­lan­ne. Syy­tä huo­leen ei kui­ten­kaan ole, jos on Ku­ja­lan Sa­mia us­ko­mi­nen.

– Vaik­ka­kin dy­nos­sa ajo­neu­voa rää­kä­tään, on se usein mel­ko­lail­la leik­kiä sii­hen ver­rat­tu­na, mitä ajo­neu­vot usein nä­ke­vät sen jäl­keen katu- tai ra­ta­o­lois­sa, Sami poh­tii.

Sen li­säk­si siis, et­tä Sami on ra­ken­ta­nut kaik­ki tal­ven muu­tok­set, on Sa­min eri­koi­sa­laa eh­dot­to­mas­ti myös näi­den lait­tei­den sää­tä­mi­nen. Niin­pä Sami hoi­te­li myös dy­no­hom­mat tä­män pro­jek­tin tii­moil­ta.

– Täl­lä ker­taa Cha­se­rin kans­sa hyö­dyn­sim­me pal­jol­ti da­taa, jota oli saa­ta­vil­la en­nak­koon asen­net­tu­jen an­tu­rei­den avul­la. En­sim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la on­gel­mis­ta va­lit­ti polt­to­ai­ne­pai­neen sen­so­ri. Polt­to­ai­ne­pai­ne las­ki kier­ros­ten nous­tes­sa, joka kie­li sii­tä, et­tei pump­pu pys­ty­nyt tuot­ta­maan pai­net­ta tu­kil­le, ja tä­ten suut­ti­mien tuot­to oli huo­nom­pi kuin ha­lu­sim­me.

Syy­tä ja seu­raus­ta ei läh­det­ty dy­nos­sa enem­pää sel­vit­tä­mään, kos­ka ol­tiin vah­vas­ti sitä miel­tä, et­tä polt­to­ai­ne­pum­pun vir­ran syö­tös­sä oli­si on­gel­miem­me syy.

– Sa­man ikä­luo­kan To­yo­tis­sa saat­taa ol­la eril­li­nen oh­jain­lai­te polt­to­ai­ne­pum­pul­le, ja sel­lai­nen löy­tyy esi­mer­kik­si Sup­ras­ta. Täs­sä mal­lis­sa ei kui­ten­kaan sem­mois­ta ole, ja ku­ten ai­em­mis­sa nu­me­rois­sa on var­mas­ti käy­nyt sel­väk­si, py­ri­tään py­syt­te­le­mään va­ki­o­lait­teis­sa, su­lak­keis­sa ja re­leis­sä, mi­kä­li se vain on jär­ke­väs­ti mah­dol­lis­ta.

On­gel­man sel­vi­ä­mi­seen lääk­keet oli­vat kui­ten­kin tie­to­ko­neen puo­lel­la. Va­ki­o­na au­tos­sa on kak­si re­let­tä, joil­la oh­ja­taan polt­to­ai­ne­pump­pua.

– Näis­tä toi­nen kyt­ken­tä­kaa­vi­oi­den mu­kaan ohit­taa vas­tuk­sen, jol­la pump­pua aje­taan puo­li­te­hol­la. Käsi ylös vir­heen mer­kik­si, sil­lä pump­pu oli puo­li­te­hol­la vaik­ka toi­nen­kin rele oli pääl­lä. Asi­aa tut­kit­tu­am­me sel­vi­si, et­tä kyt­ken­tä­kaa­vi­oi­den vas­tai­ses­ti re­leen piti ol­la pois pääl­tä, jot­ta pump­pu pyö­ri täy­del­lä te­hol­la. Polt­to­ai­neen pai­neen las­ke­mi­nen joh­tui siis sii­tä, et­tä pump­pu pyö­ri koko ajan vain puo­lel­la te­hol­la.

En­sim­mäi­nen dy­no­reis­su ei kui­ten­kaan men­nyt täy­sin huk­kaan, sil­lä polt­to­ai­ne­pai­neen ro­mah­dus ei ol­lut niin dra­maat­ti­nen, et­tei­kö ol­tai­si mi­ni­mi ah­to­pai­neel­la saa­tu ajet­tua moot­to­ris­ta ulos kat­sas­tus­ta var­ten te­ho­käy­riä, jot­ka kui­ten­kin joka ta­pauk­ses­sa tar­vit­tiin!

UUT­TA MA­TOA KOUK­KUUN

Kun pump­pu pyö­ri taas täy­sil­lä toi­voi­tuis­sa ti­lan­teis­sa, oli ai­ka suun­na­ta uu­del­leen Kan­si­se­til­le, ja täl­lä ker­taa ol­tiin luot­ta­vai­sia, et­tä moot­to­ris­ta pus­ket­tai­siin se ta­voi­tel­tu 500 he­vos­voi­man raja rik­ki.

– Toi­sel­la kier­rok­sel­la nyt pai­neet py­syi­vät ja hom­ma ete­ni toi­vo­tul­la kaa­val­la. En­sin aloi­tel­tiin pik­ku­pai­neil­la ja tes­tat­tiin VVT (eli Va­ri­ab­le Val­ve Ti­ming, eli sää­ty­vä nok­ka-ak­se­li) -ase­tuk­sia, jois­ta ha­lu­taan saa­da sel­keä kuva, mi­ten ne vai­kut­ta­vat ja mil­lä kier­ro­sa­lu­eel­la. Tois­tet­ta­vuus on täs­sä koh­taa tär­kein asia, eli it­se hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti käy­tän tä­hän mi­ni­mi ah­to­pai­net­ta, jol­loin teh­ty muu­tos on help­po näh­dä ja ti­lan­tees­sa on mah­dol­li­sim­man vä­hän muut­tu­jia.

– VVT-ase­tuk­sis­ta sel­vi­te­tään siis, mil­lä kier­ros­lu­vul­la vai­ku­tus on ha­lut­tu ja pal­jon­ko sitä kan­nat­taa kään­tää. Yleen­sä en­si­tes­tit aje­taan VVT:tä yli ha­lut­tu­jen kier­ro­sa­lu­ei­den esim 2000–5000 rpm, jol­loin saa­te­taan huo­ma­ta 5000 rpm koh­dal­la not­kah­dus edel­li­seen poh­ja­ve­toon. Täl­löin VVT:n käyt­töä ra­ja­taan alem­mal­le kier­ro­sa­lu­eel­le.

Kun nämä tark­kuut­ta vaa­ti­vat toi­met on hoi­det­tu al­ta pois, voi­daan läh­teä kas­vat­ta­maan ah­to­pai­net­ta ja sää­tä­mään ah­to­pai­neen oh­jai­men ase­tuk­sia. Veto toi­sen­sa pe­rään, ja ta­voi­te­pai­net­ta nos­te­taan ylös­päin kun­nes ha­lut­tu lop­pu­tu­los saa­vu­te­taan.

– Täs­sä koh­taa sen­so­roin­ti pal­ki­taan. Kes­ken ve­don ih­mi­nen ky­ke­nee yleen­sä seu­raa­maan 1–3 käy­rää ja nii­hin re­a­goi­maan. Nyt kun data on vie­ty sen­so­reil­la moot­to­ri­noh­jai­mel­le, voi­daan ve­don jäl­keen tar­kas­taa lo­gis­ta vaik­ka­pa pa­ko­pai­neet ja polt­to­ai­ne­pai­neet sekä teh­dä ar­vi­oin­tia sii­tä, on­ko kaik­ki vie­lä kun­nos­sa ky­sei­sel­lä ah­to­pai­neel­la, kan­nat­taa­ko yrit­tää li­sää, tu­lee­ko joku raja vas­taan, ah­dis­taa­ko pa­ko­puo­li, py­syy­kö polt­to­ai­ne­pai­ne ku­ris­sa ja niin edel­leen.

Muut­tu­jia on pal­jon ja da­taa pi­tää osa­ta tul­ki­ta ko­ko­nais­val­tai­ses­ti sekä ym­mär­tää ar­vo­jen kes­ki­näi­nen vai­ku­tus moot­to­rin käy­tök­seen. Ei ole yk­sin­ker­tais­ta hom­maa tämä, vaik­ka Sa­min kal­tai­set hen­ki­löt saa­vat­kin sen näyt­tä­mään sil­tä.

– Jo­kai­sel­la ve­dol­la ah­to­pai­net­ta nos­tet­tiin 0,2 baa­ria ja ve­to­jen vä­lis­sä tar­kas­tet­tiin to­teu­tu­nut polt­to­ai­ne­pai­ne, pa­ko­pai­ne, sekä ver­rat­tiin ah­to­pai­net­ta ja pa­ko­pai­net­ta toi­siin­sa. 500 he­vos­voi­man ta­voi­te saa­vu­tet­tiin 1,6 bar ah­to­pai­neel­la, kun moot­to­ris­ta mi­tat­tiin te­hoa 527 he­vos­voi­maa ja 655 Nm. 1,6 baa­rin ah­to­pai­neel­la pa­ko­pai­net­ta oli 2 baa­ria, jo­ten pie­ni­ko­koi­nen ah­din te­kee kyl­lä töi­tä.

Penkityksen jälkeen täytettiin Traficomille lomakkeet tehonmittauksesta muutoskatsastuksen liitteeksi.

PA-PAI­NEET VI­KU­ROI EDEL­LEEN

Kun tätä pro­jek­tia Sa­mil­ta ky­se­lin, ker­roin et­tä ha­lu­ai­sin pa­ke­tin jos­sa on 500 he­vos­voi­maa ja se he­räi­si al­haal­ta sekä oli­si en­nen kaik­kea toi­mi­va ja kiva peli ke­sän krui­sai­lui­hin. Se ta­voi­te täy­tet­tiin nyt kirk­kaas­ti, vaik­ka re­sep­ti isom­piin­kin te­hoi­hin on jo sel­ke­äs­ti tie­dos­sa.

– Jo 2 500 rpm koh­dal­la ah­din tuot­taa 0,4 baa­rin ah­to­pai­neen. Tämä kie­lii siis sii­tä et­tä ah­din on mu­ka­na mil­tei vä­lit­tö­mäs­ti, kun kaa­suun kos­kee. Sen kyl­lä ajos­sa huo­maa, et­tä ah­din työs­ken­te­lee rei­lus­ti jo ala­kier­rok­sil­ta al­ka­en.

Pa­ko­pai­neen ja ah­to­pai­neen suh­de ker­too mon­ta asi­aa, niin täl­lä­kin ker­taa.

– Ylei­ses­ti an­ne­taan oh­je­nuo­rak­si, et­tei pa­ko­pai­ne sai­si pal­joa ylit­tää ah­to­pai­net­ta. Kil­pu­reis­sa tämä usein on hyvä oh­je­nuo­ra, mut­ta pi­tää kui­ten­kin muis­taa, et­tä ka­tu­käy­tös­sä no­pe­as­ti re­a­goi­van ah­ti­men yleen­sä tu­lee tuot­taa pa­ko­pai­net­ta sii­nä mää­rin, et­tä sii­pi saa­daan no­pe­as­ti liik­keel­le. Ku­ten mo­nes­sa muus­sa­kin koh­taa tätä pro­jek­tia, on sään­tö­jä, poik­keuk­sia ja nä­ke­my­se­ro­ja. It­se suo­sin sitä, et­tä ah­to­pai­ne ja pa­ko­pai­ne oli­si­vat lä­hel­lä toi­si­aan, mut­ta tie­dos­tan myös sen, et­tä jos huip­pu­te­hoa vaih­de­taan he­rää­vyy­teen, yleen­sä se saat­taa tait­tua pa­ko­pai­ne­voit­toi­sek­si.

Myös polt­to­ai­neen pai­neen kans­sa koh­dat­tiin jäl­leen pie­noi­sia haas­tei­ta, jos­kaan ei niin dra­maat­ti­sia kuin en­sim­mäi­sel­lä ker­ral­la.

– 1,6 baa­rin ah­to­pai­neel­la al­koi taas esiin­tyä pien­tä vi­ku­roin­tia polt­to­ai­ne­pai­nees­sa. Jos ky­sei­sel­lä ah­to­pai­neel­la polt­to­ai­ne­pai­neen pi­täi­si ol­la 4,6 bar oli se nyt ve­don lo­pus­sa 4,4, eli pai­net­ta puut­tui 0,2 baa­rin ver­ran. Sel­vi­tyk­sien pe­rus­teel­la va­ki­o­tyy­li­nen polt­to­ai­ne­suo­da­tin voi ah­dis­taa täs­sä koh­taa, mut­ta myös­kään al­ku­pe­räi­siä polt­to­ai­ne­pum­pun vir­ta­jär­jes­tel­miä ei voi­da sul­kea pois. Ai­het­ta pi­tää vie­lä tut­kia tuon­nem­pa­na.

MIK­SEI ENEM­PÄÄ?

Jos poh­di­taan moot­to­rin kes­tä­vyyt­tä, on Sami pi­tä­nyt ra­ja­na noin 110 Nm va­ki­o­kier­to­kan­kea koh­den, min­kä jäl­keen on­gel­mia il­me­nee suu­rem­mal­la to­den­nä­köi­syy­del­lä. Maa­il­mal­ta se­lat­tu­jen ko­ke­mus­ten pe­rus­teel­la täl­lä­kin ker­taa 1JZ:n kans­sa voi­daan nou­dat­taa sa­maa kaa­vaa, ei­kä ole jär­keä rää­kä­tä va­ki­o­moot­to­ris­ta hir­ve­äs­ti enem­pää­kään. Myös en­sim­mäi­set tes­tit osoit­ti­vat sen, et­tä kul­kua tun­tui­si ole­van var­sin hie­nos­ti, ja eni­ten jo näil­lä te­hoil­la jän­nit­tää, mil­loin R154-vaih­teis­tos­ta läh­tee ra­tas kuu­ta kier­tä­väl­le ra­dal­le.

– Tie­dos­tet­tu pul­lon­kau­la täs­sä­kin ko­koon­pa­nos­sa on nyt nok­ka-ak­se­lit. Va­ki­o­no­kat täl­lai­ses­sä 1JZ-GTE ko­nees­sa ovat ai­ka mie­dot, jo­ten moot­to­rin hen­git­tä­vyyt­tä saa­tai­siin mer­kit­tä­väs­ti li­sää nok­ka-ak­se­lien vaih­dol­la. Jopa 100 he­vos­voi­maa voi­si tul­la sa­mal­la ah­to­pai­neel­la li­sää, mut­ta mil­lä hin­nal­la?

Nok­kien vaih­ta­mi­nen tar­koit­taa aut­ta­mat­ta sitä, et­tä moot­to­ri pääs­tää enem­män il­maa läpi, mikä puo­les­taan ai­heut­taa luul­ta­vas­ti tar­peen vaih­taa isom­pi pa­ko­pe­sä, ja polt­to­ai­ne­jär­jes­tel­mään pi­täi­si taas sy­ven­tyä, eli vaih­taa suo­da­tin suu­rem­mak­si ja mah­dol­li­ses­ti teh­dä säh­köt pum­pul­le uu­sik­si. Sit­ten pääs­tään­kin moot­to­rin si­säi­seen kes­tä­vyy­teen: kier­to­kan­get oli­si tur­val­lis­ta vaih­taa, ja sii­tä­hän se liu­ku­mä­ki sit­ten al­kaa­kin vai?

Tois­tai­sek­si men­nään siis täl­lä pa­ke­til­la, ja täs­tä pro­jek­tis­ta ker­ro­taan mah­dol­li­ses­ti myös tu­le­vis­sa nu­me­rois­sa, kun jo­tain nä­ky­vää taas saa­daan ai­kai­sek­si. Tä­män pro­jek­tin jäl­keen au­tol­la on vain nau­tit­tu ke­säs­tä ja ajet­tu jo usei­ta tu­han­sia ki­lo­met­re­jä täy­sin on­gel­mit­ta!

GTi-EXT­RA: Pen­ki­tys päh­ki­nän­kuo­res­sa

Ilman riittävyydestä vastaa Kansisetillä kaksi isoa puhallinta, jotka puhaltavat ilmaa ulkoa sisälle auton keulaan.

Te­ho­penk­ke­jä on muu­ta­mas­sa ka­te­go­ri­as­sa eri­lai­sia. Moot­to­ri­dy­nos­sa pelk­kä moot­to­ri kyt­ke­tään käy­tän­nös­sä isoon ve­si­pump­puun jota moot­to­ri pyö­rit­tää. Täs­sä ylei­ses­ti ra­ja­taan ve­den lii­ket­tä ja mi­ta­taan sen lii­kut­ta­mi­seen käy­tet­tyä voi­maa. Moot­to­ri­dy­nos­sa ei siis tar­vi­ta kuin pelk­kä moot­to­ri ja sitä tu­ke­vat kom­po­nen­tit ku­ten jääh­dy­tyk­sen ja polt­to­ai­neen kom­po­nen­tit. Moot­to­ri­dy­nos­sa mi­ta­taan luon­nol­li­ses­ti moot­to­rin tuot­ta­maa te­hoa.

Na­pa­dy­no on puo­les­taan vii­me ai­koi­na tek­nii­kan ke­hit­ty­es­sä yleis­ty­nyt tapa mi­ta­ta au­ton te­hoa. Ni­men­sä mu­kai­ses­ti na­pa­dy­no on lai­te, joka kiin­ni­te­tään suo­raan ajo­neu­von ve­tä­vään na­paan, ja joka ylei­sem­min käyt­tää säh­kö­oh­jat­tu­ja jar­ru­ja. Na­pa­dy­non hyvä omi­nai­suus on se, et­tä pyö­rä ei pää­se luis­ta­maan.

Rul­la­dy­no on se pe­rin­tei­sin tapa mi­ta­ta ajo­neu­von pyö­räl­le ai­kaan­saa­maa te­hoa. Rul­la­dy­no on myös mo­nes­sa ta­pauk­ses­sa lä­him­pä­nä oi­ke­aa tie­o­lo­suh­det­ta, jos­kin G-voi­mat luon­nol­li­ses­ti puut­tu­vat. Rul­la­dy­no­ja on niin kak­si- kuin ne­li­ve­toi­sil­le­kin au­toil­le. Täl­lä­kin ker­taa käy­tiin Kan­si­se­tin rul­la­dy­nol­la moot­to­ria sää­tä­mäs­sä ja te­hoa mit­taa­mas­sa. Pen­ki­tyk­sen ide­a­na on siis te­hon­mit­tauk­sen li­säk­si oleel­li­sem­pa­na tot­ta kai au­ton sää­tä­mi­nen hal­li­tuis­sa olo­suh­teis­sa.

Kun läh­det pen­kit­tä­mään au­to­a­si, suh­tau­du asi­aan kuin läh­ti­sit pit­käl­le ajo­mat­kal­le ja huo­leh­di, et­tä au­to on sel­lai­ses­sa kun­nos­sa et­tä sil­lä voi­si tur­val­li­ses­ti läh­teä reis­suun. Käy­tän­nös­sä tämä siis tar­koit­taa sen var­mis­ta­mis­ta, et­tä au­to ei vuo­da nes­tei­tä, pyö­rän­kul­mat oli­si­vat sel­lai­set, et­tei ren­gas­rik­ko hää­möt­täi­si heti al­ku­mat­kas­sa tai et­tä aja­mi­nen käy ur­hei­lus­ta. Kan­nat­taa myös var­mis­taa pal­ve­lun­tar­jo­a­jal­ta, tar­vit­see­ko au­to va­rus­taa yli­mää­räi­sel­lä lamb­da- tai na­ku­tu­san­tu­reil­la ja et­tä riit­tää­hän au­ton kor­keus pen­kis­sä ajoon. Esi­mer­kik­si tä­män ju­tun Cha­se­ria ko­ro­tet­tiin nel­jä sent­tiä nor­maa­lis­ta ajo­kor­keu­des­ta dy­noa var­ten.

Auto sidotaan dynoon tiukasti ristiin edestä ja takaa, jotta se ei karkaile vetojen aikana. Tällä kertaa Chaser köytettiin takapenkin kautta kiinni ja teipillä suojattiin maalipintaa.

Pakokaasujen poiston on myös oltava kunnossa, jotta hallissa olevat eivät kuole häkämyrkytykseen.

PEN­KI­TYK­SEN AI­KA­NA

Ylei­nen tie­tä­mys eri­näis­ten oh­jain­lait­tei­den ym­pä­ril­lä on kas­va­nut mer­kit­tä­väs­ti ja it­se sää­tö­työ ei ole enää ihan yh­tä mus­tan ma­gi­an jut­tu­ja, kuin en­nen mui­noin – vaik­ka­kin asi­at ovat sil­ti sa­mat van­hat. Ny­ky­ai­kai­nen moot­to­rin oh­jain­lai­te las­kee lä­hes poik­keuk­set­ta an­nos­tel­ta­van polt­to­ai­ne­mää­rän it­se, min­kä vuok­si pen­kis­sä yleen­sä hal­li­tuis­sa olo­suh­teis­sa vain ta­val­laan ka­lib­roi­daan polt­to­ai­ne­kart­taa. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä sitä, et­tä oh­jain­lait­teel­le ker­ro­taan pal­jon­ko il­maa mil­lä­kin imu­sar­jan pai­ne­ar­vol­la tai kaa­sun asen­nol­la me­nee moot­to­ril­le.

Toi­nen mer­kit­tä­vä asia, mitä pen­kis­sä teh­dään, on mui­den oh­jain­lait­tei­den raja-ar­vo­jen ha­ke­mi­nen. Ny­ky­ään var­sin­kin vi­ri­te­tyis­sä moot­to­reis­sa käy­te­tään pal­jon eta­no­lia polt­to­ai­nee­na ja se tuo mu­ka­naan mo­nes­ti laa­jem­man en­nak­ko­a­lu­een. Eta­no­li it­ses­sään pa­laa no­pe­am­min kuin ben­sa, jo­ten en­nak­koa tar­vit­tai­siin vä­hem­män – mut­ta polt­to­ai­ne kes­tää ok­taa­ni­lu­kun­sa puo­les­ta enem­män, jo­ten var­sin­kin ah­to­pai­neen alai­suu­des­sa en­nak­koa voi­daan käyt­tää enem­män. Pen­kis­sä mak­si­mien­na­kon ha­ke­mi­nen on hal­li­tum­paa kuin ka­dul­la, kun näh­dään hel­pom­min, mi­ten moot­to­ri re­a­goi en­na­kon muu­tok­seen. Täs­sä ha­lut­tu lop­pu­tu­los on yleen­sä kas­va­nut vään­tö­mo­ment­ti ja he­vos­voi­ma-ar­vo. Lii­al­li­nen en­nak­ko kas­vat­taa sy­lin­te­ri­pai­net­ta ja sy­ty­tyk­sen ai­heut­ta­ma liek­ki­rin­ta­ma sy­lin­te­ris­sä koh­taa män­nän lii­an ai­kai­sin, mikä pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa jar­rut­taa män­nän lii­ket­tä.

Ah­to­pai­neen sää­din on myös kom­po­nent­ti, jon­ka ase­tuk­set voi­daan dy­nos­sa ha­kea pai­kal­leen, kun käy­te­tään ny­ky­ai­kais­ta säh­köis­tä mac-vent­tii­liä, ku­ten Cha­se­ris­sa. Oh­jain­lait­teel­le il­moi­te­taan ha­lut­tu ah­to­pai­ne ja so­le­noi­din tu­li­si sää­tää imu­sar­jan pai­ne ha­lu­tuk­si. Eli ei siis vält­tä­mät­tä vain ker­ro­ta säh­kö­so­le­noi­dil­le et­tä “ole­han sii­nä asen­nos­sa”, vaan pyy­de­tään oh­jain­lait­teel­ta tiet­ty pai­ne ja oh­jain­lai­te te­kee töi­tä sen saa­vut­ta­mi­sek­si.

Sää­tö­pa­jat ovat mo­nes­ti yh­den mie­hen yri­tyk­siä. On siis mah­dol­lis­ta, et­tä penk­kiin tu­lee oma sää­tä­jä mu­kaan, jol­loin yleen­sä ta­lon puo­les­ta on hen­ki­lö joka ope­roi it­se mit­ta­lai­tet­ta, eli dy­noa. Täl­lä ker­taa Sami hoi­ti sää­tö­työt ja it­se au­ton aja­mi­sen ja Kan­si­se­tin Jar­mo hoi­te­li puo­les­taan it­se pen­kin aja­mis­ta. Näis­sä ti­lan­teis­sa ylei­ses­ti sää­tä­jä on so­pi­nut jot­kin mer­kit tai toi­min­ta­ta­vat, mi­ten mit­tauk­sia aloi­te­taan, ja mit­ta­lait­teen ope­roi­ja aloit­taa mit­tauk­set ja lo­pet­taa mit­tauk­set sekä kom­mu­ni­koi tu­lok­sis­ta. Jar­rul­lis­ta dy­noa voi siis jar­rut­taa ve­don ai­ka­na ja näin kas­vat­taa moot­to­rin kuor­maa, pi­den­tää ve­don pi­tuut­ta ja mitä kaik­kea. Nämä ovat niin laa­ja ko­ko­nai­suus sekä jo­kai­sen pen­kit­tä­jän oman miel­ty­myk­sen mu­kai­sia asi­oi­ta, et­tä nii­tä lie­nee tur­ha pe­ra­ta täs­sä tar­kem­min täs­sä koh­taa. Ke­hi­tys on ke­hit­ty­nyt täl­lä­kin alal­la ja lait­teis­tot ovat to­del­la mo­der­ne­ja kai­ken­kaik­ki­aan!

Työnjako oli tällä kertaa se, että Sami ajoi autoa ja hoiti säätötoimenpiteet ja Kansisetin Jarmo hoiteli itse dynoa. Miesten yhteistyö on ollut pitkää ja se näkyy tekemisessä. Ammattimiehiä!

Dynoa ajetaan tällaisella kapulalla, jolla aloitetaan ja lopetetaan mittaukset, sekä tehdään kaikki muutkin oleelliset asiat – kytketään esimerkiksi puhaltimet päälle autoa viilentämään.

Kansisetillä on käytössä sekä Bosch- että NTK-lambdat, joista jälkimmäinen osoittaa etunsa varsinkin nopeudessa sekä sekä tarjoaa paremman kestävyyden kilpapolttoaineiden kanssa toimiessa.

PEN­KI­TYK­SEN JÄL­KEEN

Mi­täs sit­ten kar­tat on min­tis­sä? On hyvä huo­mi­oi­da la­ki­tek­ni­set asi­at, kun ajo­neu­voi­hin ka­jo­taan, eli mi­tä­hän nyt tuli teh­tyä ja on­han hom­ma lail­li­sel­la poh­jal­la? Vit­sit sik­seen – riip­pu­en pen­kis­tä ja mikä on ol­lut ta­voi­te penk­ki­reis­sul­le, on jois­sain ta­pauk­sis­sa fik­sua käy­dä kat­so­mas­sa ka­dul­la esi­mer­kik­si mat­ka-ajoon vai­kut­ta­via ase­tuk­sia.

Riip­pu­en pen­kin omi­nai­suuk­sis­ta ja ajo­neu­von jääh­dy­tys­jär­jes­tel­män riit­tä­vyy­des­tä, jot­kin moot­to­ri­tie­a­joa si­mu­loi­vat tes­tit ja ajot pen­kis­sä saat­ta­vat ol­la haas­teel­li­sia. Te­ke­mäl­lä hie­no­sää­tö­jä vie­lä erik­seen maan­tie­a­jos­sa saa­daan au­ton käy­tös­tä hie­rot­tua vie­lä rei­lus­ti pa­rem­mak­si. Yk­si esi­merk­ki on täs­sä pro­jek­tis­sa au­ton uu­den säh­köi­sen kaa­su­lä­pän sää­tä­mi­nen. Vaik­ka pen­kis­sä kaik­ki tun­tui hie­nol­ta ja mah­ta­val­ta, to­det­tiin no­pe­as­ti, et­tä li­ne­aa­ri­ses­ti kaa­su­pol­ki­men asen­non mu­kaan avau­tu­va läp­pä oli ka­tu­a­jos­sa kaik­kea muu­ta kuin mu­ka­va. Ka­dul­la tä­mä­kin vai­va saa­tiin hie­rot­tua koh­dal­leen, kun säh­kö­kaa­sun avau­tu­mis­ta sää­det­tiin erik­seen. Au­ton sää­tä­mi­nen on siis laa­ja ko­ko­nai­suus, jos­sa on ai­na huo­mi­oi­ta­va käy­tös­sä ole­vat kom­po­nen­tit sekä au­ton käyt­tö­tar­koi­tus.

Kaik­ki ar­tik­ke­li­sar­jan osat ja pal­jon muu­ta mie­len­kiin­tois­ta löy­dät klik­kaa­mal­la täs­tä!

Jokaisen vedon jälkeen tutkitaan logeja, eli sitä mitä moottorissa tapahtui, ja sen perusteella tehdään tarvittavia muutoksia moottorinohjaukseen. Tähän on syystäkin omat ammattilaisensa, sillä jos ei tiedä mitä tekee, ovat vauriot aina kalliita.

Tässä on 0,2 baarin välein nostettu ahtopaine ja ylimmäisenä näkyy 1,6 baarin veto, jolla kriittiset lukemat olivat noin 527 hevosvoimaa ja 655 Nm. Tavoite saavutettu!

Muis­ta seu­ra­ta GTi-Ma­ga­zi­nea myös so­mes­sa!

Fa­ce­book: https://www.fa­ce­book.com/GTi­Ma­ga­zi­ne/

Ins­tag­ram: https://www.ins­tag­ram.com/gti­ma­ga­zi­ne/

Ti­laa GTi-Ma­ga­zi­ne ko­tii­si osoit­tees­ta www.gti.fi/ti­laa !